Eberron player's guide

Arvostelussa WoTC:n pelaajan opas Eberroniin.
Pelaajan opas Eberroniin
 
David Noonan, Ari Marmell, Robert Schwalb
Wizards of the Coast 2009
160 sivua, neliväri, kovakantinen
 
Eberronin fantasiamaailma on kirjoitettu tukemaan D&D:n pelijärjestelmää, mutta näkökulma on toisenlainen kuin vanhemmassa Forgotten Realmsissa. Eberron on kerännyt kiitosta siitä, että taikuuden vaikutuksia maailman ekonomiaan ja kulttuuriin on pohdittu ja toisaalta kaikki mitä D&D pitää pelinä sisällään, löytyy luontevasti myös Eberronista. Tässä kirjassa kyseistä pelimaailmaa on sitten esitelty nimenomaan pelaajia varten: pelinjohtaja voi sallia hyvin koko opuksen lukemisen pelaajille, eivätkö pelimaailman yllätykset mene sen myötä piloilla, vaan ainoastaan paranevat. Eberron player's guide on pelaajille laadittu esitys pelimaailmasta ja kirja on tehty tyystin D&D.n neljännen laitoksen ehdoilla ja säännöillä. 
 
Alkuun esitellään elämää Eberronissa -tässä tulevat esille etenkin maailman uskonnot ja toisaalta liikkumisen suhteellinen helppous moneen muuhun fantasiamaailmaan verrattuna. Eberron on iso, mutta etenkin kesksellä mantereella kulkeminen paikasta toiseen on monipuolisesti mahdollista. Lentävät laivat ja teleporttaamiset ja loitsuvietsintä tuovat fantasiayhteiskuntaan hieman nykyaiskaista tiedonvälityksen meininkiä, ainakin maksukykyiselle yläluokalle. Tällä tapaa monet kiinnostavat seikkailupaikat ja kaupungit ovat hahmoille saavutettavissa olevia mahdollisuuksia ilman pitkällistä erämaarämpimistä. Niinikään poliittinen peli ei ole pelkkää rajanaapureiden kiusaamista jousipyssyillä, sillä kuningaskunnat voivat hakea liittolaisia nopean diplomatian avulla kauempaakin.
 
Eberronille leimalliset rodut changeling, kalashtar ja warforged saavat kukin oman kuvauksensa. Changelingit ovat kiiinnostavia muodonvaihtajia. Tässä on kyse vanhasta hirviöstä doppelganger (kaksoisolento), joka on laajennettu kokonaiseksi kulttuurikansaksi, joka elää myuiden yhteiskuntien sisällä. Klashtarit ovat ihmismäisiä valkosilmäisiä meditoitsijoita, joille on leimallista toisaalta tyyneys ja toisaalta sekoilu -käytännössä nämä vaikuttavat eniten tekemällä tehdyiltä. Sotakoneet puolestaan valmistettiin taikuuden keinoin lähihistoriassa viimeistä suurta sotaa varten ja nyt hauraan rauhan aikana ne ovat jääneet etsimään omaa paikkaansa maailmassa. Muiden rotujen kuvaukset ovat lyhkäisiä ja esittelevät lähinnä heidän asuma-alueitaan ja yleisyyttään Eberronissa.
 
Optioita hahmoille käsittelee erityisesti esineitä ja lohikäärmemerkkejä. Lohikäärmemerkithän ovat Eberronin erikoisuus, eräänlaisia kiltoja, jotka perustuvat hahmoihin ilmestyneisiin salaperäisiin merkkeihin. Näiden merkkien käyttäjillä on lisävoimia, jotka eivät toimi täysin perinteisen taikuuden sääntöjen mukaan. Konsepti mahdollistaa monimuotoisen sisäkkäisen juonittelun, sillä Lihikäärmemerkkien huoneet juonittelevat tavallaan kunkin valtakunnan sisällä ja hallitsijoista erillisenä piirinä. Toisaalta lohikäärmmerkkiä kantavien keskinäinen solidaarisuus tuntuu logiikkaa kaipaavalta. Miksi ihoon ilmestyvä merkki pakottaisi eri kulttuureista peräisin olevat olennot muodostamaan oman kiltansa ja keskitetysti johdetun alakulttuurin pelkästään oudon tatuoinnin perusteella? Käytännössä nämä merkit on ympätty sääntöjärjestelmään feat-nimikkeiden alle ja hyvin ne siellä toimivat. Taikaesineitä kirjassa on puolestaan niin paljon, että niillä selviäisi pitemmästäkin kampanjasta.
 
Hahmoluokkina esitellään uutuus artificer, joka on steampunk-henkinen vehkeiden ja välineiden käyttäjä. Lisäksi mukana on peräti 22 paragonia, joista jokaiselle lohikäärmemmerkille löytyy omansa ja muissa ajateltu Eberronin lajeja ja hahmoluokkia. Eeppistä kohtaloita on neljä.
 
Viimeisenä ja tärkeimpänä on sitten maailmakuvaus. Ensin viisi valtakuntaa, sitten epämääärisempi kuvaus Khorvairen reuna-alueista ja lopuksi muusta maailmasta. Tämä ei tarjoa mitään kovinkaan ihmeellistä: kliseitä on käytetty vahvasti hyväksi ja paikkoja lukiessa selviää, että Eberron on vahvasti juuri fantasiamaailma ilman vahvoja pseudokiinnikkeitä historiallisiin esikuviin: jopa siinä määrin, ettäyhteydet maailman historiaan ja todellisiin kansoihin ovat vielä vähäisempiä kuin Forgotten Realmsissa. Loppuun on vielä tungettu ohjeita hahmon kehittämisestä ja roolipelaamisesta: näiden avulla on helppo puhaltaa hahmooon eloa peruslähtökohdista käsin, mutta vähänkään mielikuvitusrikkaammalle pelaajalle ohjeet ovat aika tarpeettomia.
 
Kaikkineen kirja on juuri sitä, mitä nimike lupaa. Se on opas pelaajille ja Eberronin maailmaan. Jos pelinne sijoittuvat sinne ja pelijärjestelmä on 4. editio, niin teos aika lailla pakkohankinta. Muita järjestelmiäkin käyttävälle kirja antaa ainoastaan hauskalla tavalla luettavaa Eberronista mutta hahmoluokkia koskeva osuus on turhaa tavaraa. Koko paketti on kauniisti ja monipuolisesti värikuvitettu. Kyllä tämä kannattaa ottaa matkaoppaaksi, etenkin jos kampanaja on pitkä ja pelaajia kiinnostaa Eberron. Mikäli taas Eberron ei nappaa, niin unohda tämä kirja suosiolla.