Werewolf: The Forsaken

"Paratiisi on menetetty. Tuhottu omien käsiemme kautta, revitty kappaleiksi omilla torahampaillamme ja kynsillämme.Siksi me olemme hylättyjä. Nyt me vaanimme ihmisten, karjan joukossa, käyttäen heidän lampaan vaatteita, aistiemme vetäessä meitä saaliimme luo.
 Oma kansamme on asettunut meitä vastaan,
ja olennot maailman varjosta seuraavat jälkiämme.
Veremme sykkii raivosta kuun kasvaessa.
 Sinä, joka metsäisit meitä, varo- sillä me metsästämme sinua,
ja tulet huomaamaan, ettet ole metsästäjä,vaan saalis." 

Näin lukee Werewolf: the Forsakenin takakannessa, ja siitä saa jo jonkinlaisen kuvan pelistä. Uuden laitoksen myötä White Wolfin ihmissusi-roolipeli on muuttunut edelliseen laitokseen verrattuna paljonkin. Sen sijaan että pelaajat olisivat äiti-maata suojelevia ekoterroristeja, pelaajat pelaavat "Hylättyjä", eli äiti Lunaa vielä seruaavia ihmissusia. Pelissä pelataan, totta kai, fiktiivisessä maailmassa, jota voisi verrata Sin Cityn maailmaan.

Kirja alkaa hienosti kuvitetulla prologilla, jossa eräät rahvaat, jotka eivät olleet ihmisiä, kokoontuvat. Tarinan edetessä eräs mies, joka luulee olevansa ihminen, kokee "ensimmäisen muutoksensa", ja yhä kasvavan eläimellisen raivon vallassa hän vaihtaa muotoaan ensimmäistä kertaa, toisten ihmissusien, jotka myöhemmin ottavat hänet laumaansa, ajettua hänet hyvin ahtaalle ja uhattua häntä.

Sen jälkeen tulee osio, jossa kuvaillaan peliä itseään, sekä sen luonnetta ja perus konseptia, "Metsästä, tai tule metsästetyksi" . Tässä osiossa tehdään myös selväksi, ettei kyseessä todellakaan ole mikään Hollywood-stereotyyppinen "tapamme kaikki täyden kuun tullessa" peli, vaan aivan omanlaisensa roolipeli, kuten kaikki muutkin World of Darkness-sarjaan kuuluvat pelit. Tämän jälkeen tulee toinen osa, jossa kuvaillaan itse pelin maailmaa ihmissusien näkökulmasta sekä totta kai Hylättyjä. Lisäksi tässä osiossa listataan kaikki kyvyt ja rituaalit mitä ihmissudet voivat halutessaan oppia. Väärinkäsitysten välttämiseksi ikäihmisten keskuudessa sanon vielä, että pelaajat itse eivät opettele mitään, vaan kirjassa vain lukee mitä jokainen kyky tekee

Hylätyt, eli pelaajat, ovat niiden ensimmäisten ihmissusien jälkeläisiä, jotka maailman alkuaikoina tappoivat isänsä, Fenriksen, hänen heikentyessä. Oli nimittäin niin, että Fenrikselle, isä sudelle, yhdelle mahtavimmista hengistä, oli annettu tehtäväksi pitää yllä tasapaino fyysisen-, ja henkimaaliman eli Varjon välillä. Hän piti huolta, etteivät voimakkaat henget tulleet liian pitkäksi aikaa fyysiseen maailmaan hyväksikäyttämään ihmisiä. Nuoruudessaan hän rakastui erääseen toiseen henkeen, äiti kuuhun, tai henkien kielellä Amahan Iduthiin. Yhdessä he saivat kahdeksan lasta. Ajan kuluessa Fenris kuitenkin heikkeni niin paljon että hänen lapsistaan viisi alkoi juonitella häntä vastaan, ja pakon edessä he tappoivat oman isänsä, ja ottivat hänen taakkansa harteilleen. Äiti kuu kirosi kaikki ihmissudet, mutta heikensi Hylättyjen kirousta, koska he ottivat isänsä vastuun itselleen.

Nyt nykyaikanakin, Hylätyt, näiden viiden ensisyntyisen seuraajat, yrittävät suorittaa tätä mahdotonta tehtävää. Kolmen muun ensisyntyisen seuraajat, jotka kutsuvat itseään "Synnittömiksi" ja jotka inhoavat ja kiroavat äitiään, joka kirosi heidät, sekä veljiä ja siskojaan jotka "pettivät isänsä". Synnittömät taistelevat Hylättyjä vastaan kaikin voimin, omistaen elämänsä Hylättyjen metsästämiseen. Hylätyt joutuvat jopa monesti taistelemaan henkensä edestä toisia kaltaisiansa vastaan reviiristä ja Lokeista, paikoista josta he voivat vetää henkiolemusta itseensä jotta voivat käyttää yliluonnollisia kykyjään. Kaiken lisäksi he joutuvat taistelemaan voimakkaita henkiä ja muita kauheita olentoja vastaan.

Tästä kuvastuu pelin kauhuelementti, luonne ja konsepti. "Elämä on sinä vastaan muu maailma. Metsästä, tai tule metsästetyksi." Kauhua tuo ajatus, että aina, minne ikinä menetkin, mitä ikinä yrität tehdä, sinua aina metsästetään. Sisälläsi kiehuu eläimellinen raivo ja ympärilläsi virtaa hajuja ja ääniä joita kukaan ihminen ei kuule. Ja mikä pahinta, jossain vaiheessa sinun pitää joko kääntää metsästys ympäri, tehdä metsästäjästäsi saalista, ja kohdata painajaisesi, tai kuolla vihollisiesi kynsiin.

Kolmen Hylättyjä metsästävän "Synnittömän" heimon lisäksi hylätyillä on viisi heimoa, joista jokainen seuraa jonkun ensisyntyisen jalanjäljissä. Blood Talonit pyhittävät elämänsä tullakseen täydellisiksi sotureiksi. Bone Shadoweita kiehtoo maailman synkät salaisuudet. Hunters in Darknessit pitävät reviiriään pyhänä ja huomaamatta valvovat kaikkea ja kaikkia, uskoen luonnon ja luonnon voimien seuraamisen olevan oikea tapa elää. Iron Masterit kulkevat ihmiskunnan mukana uskoen sen olevan maailman uusi toivo, seuraten teknologian kehitystä ja opetellen itse puhumaan koneiden kanssa ja manipuloimaan niitä. Viimeisenä Storm Lordit pyrkivät voittamaan heikkoutensa ja olemaan hyviä johtajia, pelottomuuden ja kunniallisuden kautta.

Hahmon luonti käy samoin kuin muissakin World of Darkness peleissä, ensin hahmolle valitaan konsepti, ominaisuudet, kyvyt, persoonallisuuden pääpiirteet, historia, meriitit ja kaikki vastaava. Ihmisten moraalisuus kuvataan harmonialla, joka kuvastaa sitä miten hahmo kykenee tasapainottamaan hänen ihmismäiset, eläimelliset ja henkimäiset puolensa. Sitten valitaan minkä kuun vaiheen alla hahmo on kokenut ensimmäisen muutoksensa, joka kuvastuu hänen luonteestaan, ja antaa hänelle heikon kyvyn, määrittää hänen asemansa lauman hierarkiassa ja määrää mitä kykyjä hahmon on helpointa oppia.

Kolmannessa osiossa on itse säännöt.

Werewolf: The Forsakenissa ihmissudet pystyvät vaihtamaan muotoaan milloin tahansa. Muotoja on viisi, joista ensimmäinen on tavallinen ihminen, viides tavallinen susi, ja loput siltä väliltä. Hahmon eläimellisten viettien nuostessa hän voimistuu, mutta hän kykenee huonommin olemaan ihmisten, eli karjan seurassa, koska hän käyttäytyy enemmän ja enemmän eläimellisesti. Ihmissudet myös regeneroituvat hyvin nopeasti. Ihmissudet voivat myös aiheuttaa hulluutta ihmisten keskuudessa.

Neljännessä luvussa puhutaan tarinankerronnasta, ja se sisältää pelin johtamista helpottavaa luettavaa pelin johtajalle. Siinä kerrotaan pelin johtajalle myös vähän tarkemmin eri pelimaailman asioista pelaajien näkökulmasta. Luvussa myös puhutaa ihmissusien vihollisista, sekä annetaan myös paljon esimerkkejä.

Viidennessä luvussa, eli ensimmäisessä liitteessä, kuvaillaan tarkemmin henkiä ja varjoja eli henkimaailmaa, Toisessa liitteessä annetaan esimerkki ympäristö, joka sijoittuu Kalliovuorille.

 

Tiivistetty mielipide: Kirja on oikein hyvä,  ja erittäin suositeltava hankinta. Kirja on kuitenkin vähän epäselvä. Ihmissusien maailmasta näyttää puuttuvan paljon eläimellisyyttä, ja kirjaa lukiessa aluksi tuntui siltä että se on korvattu pelkällä animismilla ja hengillä. Asia on kuitenkin niin, että kirjaa ei voi lukea "Kirjassa selitetään ihan kaikki, ja niin myös pelataan. Piste!" asenteella kuten edellistä painosta, vaan kuten muutkin uudet World of Darkness kirjat, peli jättää paljon valinnanvaraa PJ:lle ja monet asiat ovat pelin johtajan päätettävissä. Ei sillä, että itse pelistä puuttuisi jotakin tärkeää, tai että se olisi puutteellinen, keskeneräinen tai huono. Peli ei myöskään ole mikään hiekkalaatikko tai Hollywood-kopio, ei todellakaan, vaan pelaamiseen ja pelin johtamiseen tarvitaan vähän mielikuvitusta ja oma-aloitteisuuta. Tätä peliä ei voi pelata katsomalla pelkkiä taulukoita ja sääntöjä, kuten ei muitakaan uuden laitoksen World of Darkness pelejä, vaan se on tarinankerrontaa ja juonta. Kaikki muutkin World of Darkness pelit syyllistyvät tähän, ei pelkästään Werewolf: the Forsaken. Eikä tämä ole missään nimessä huono asia. Säännötkin ovat helppokäyttöiset ja vääntyvät pelinjohtajan mielen mukaan, ei sillä että ne olisivat mitenkään huonot nekään.

Jos haluat että pelisi perustuvat pelkästään hyvin monimutkaisiin sääntöihin ja taulukoihin, tämä peli ei ole ollenkaan sinua varten. Jos kuitenkin etsi tarinaan ja juoneen perustuvaa ihmissusi-roolipeliä, jossa on myös laadukkaat säännöt, tämä kirja on priimaluokkaa.Kirjan kannessahan lukee "A storytelling game of savage fury".

9+/10.