Roolipelaaminen, figuurit ja maastot

Yleinen pelisysteemeistä riippumaton keskustelu

Valvojat: Thaumiel_Nerub, vader

Roolipelaaminen, figuurit ja maastot

ViestiKirjoittaja Murhe » 19 Tammi 2018, 22:26

Suomalaisessa roolipelikulttuurissa figuurien käyttäminen on minun kokemusteni mukaan aika harvinaista ja niillä on lähinnä kuvattu hahmojen sijaintia suhteessa kaikkeen muuhun isommissa taisteluissa. En ole itse törmännyt siihen, että käytettäisiin joko valmiita tai itse tehtyjä luolapaloja/lattiakaavoja seikkailun kuvaamiseen. Osaksi syynä on, ettei minun tuttavapiireissä ole harrastettu varsinaista (osr tyyppistä) luolaston komppaamista.

Viime syksystä olen peluuttanut vähän Praedoria Borvariassa, joten kaikenlaiset rauniot ja myös luolat ovat tulleet ihan uudella tavalla käyttöön. Nyt olen miettinyt erilaisia tapoja niiden elävöittämiseen, kun velhoruhtinaiden rauniot eivät minulla taivu D&D tyyppiseen kartoitukseen. Figuja on kertynyt vuosien figuharrastamisen myötä ihan kohtuullisesti, joten seuraava askeleen ottaminen on ollut vain maastosta kiinni.

Päätin vuoden vaihteessa hankkia Battle Systemsin vankiluolasetin (http://shop.battlesystems.co.uk/fantasy ... t-19-p.asp), joka on osista koottavaa 3d maastoa (voi pojat, että tulee nostalgisia Hero Quest fiiliksiä nostettuna toiseen potenssiin). Päällimmäisenä ajatuksena on nyt kokeilla, toimisiko etukäteen rakennetut mallit kartan korvikkeena, kun ne rauniopalatsit ovat kohtuullisesti jo ulkoapäin nähtävillä. Tarkoitus ei olisi niinkään juoksuttaa niitä nappeja käytävillä (sitä voin harrastaa Mordheimia ja Dungeon Bowlia pelatessa samoilla maastoilla).

Ajattelin nyt kysyä onko teillä kokemusta figujen ja maaston tai luolapohjien käytöstä? Onko mitään erityisen toimivia käytäntöjä, joita voisi soveltaa.
Murhe
 
Viestit: 134
Liittynyt: 08 Huhti 2005, 23:31

Re: Roolipelaaminen, figuurit ja maastot

ViestiKirjoittaja Sam! » 21 Tammi 2018, 23:04

Olen käyttänyt karttapohjia ja miniatyyrejä lähinnä D&D:n neloslaitosta pelatessani. Pari kampanjaa pelattuani jouduin toteamaan, että valmiiden taistelukarttojen tekeminen ja vihollisten valikoiminen johti aika staattiseen pelaamiseen: koin hankalaksi, että minun piti torpata pelaajien luovuutta saadakseni ohjattua pelin tapahtumat haluamaani taistelukohtaukseen. Taistelukohtausten pelaaminen puolestaan oli ajoittain aika puuduttavaa, koska taistelukierroksilla ei tapahtunut muuta kuin nopanheittoa ja kuluvien kestopisteiden merkitsemistä.

Praedorin systeemi tuottaa syvien haavojen ja verihukan vuoksi jossain määrin dynaamisempia taistelutilanteita, mutta olisin kyllä edelleen huolissani taistelun muuttumisesta kirjanpidoksi. Mielikuviin perustuvassa taistelukohtauksessa on myös helpompaa tehdä kaikenlaisia manööverejä, joita ei ehkä tule ajatelleeksi lautapelimäisemmän miniatyyripelaamisen vuoksi. Praedorin systeemi auttanee tässäkin, koska siinä ei ole sellaista D&D:sta ja miniatyyripeleistä tuttua perustoiminto + liiketoiminto + vähätoiminto -erottelua, joka siis aiheuttaa sitä toiminnan kapeutumista.

Se, miltä taisteluareenoiden suunnitteleminen etukäteen tuntuu, riippuu varmasti omasta pelinjohtamistyylistäsi. Itse tykkään siitä, että pelaajat voivat tehdä oikeita merkittäviä päätöksiä ja että pelaaminen rakentuu sen varaan. Sen takia kohtausten suunnittelu etukäteen on myrkkyä. Jos itse tykkäät enemmän siitä, että pelinjohtajalla on valmis kohtausluettelo valmiina, joka vain käydään pelatessa läpi, niin taistelukarttojen tekeminen istunee siihen muitta mutkitta.
Osta Pyöreän pöydän ritarit - roolipeli sankaruudesta
Blogini tarinankerronnasta: Mythopoeia
Sam!
 
Viestit: 731
Liittynyt: 09 Joulu 2004, 18:33
Paikkakunta: Teuva


Paluu Yleistä roolipelaamisesta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Fatal: Not able to open ./cache/data_global.php